7. heinäkuuta 2016

Minä ja Malla

Mä suljin silmät
kun sä niin pyysit.
Mä jäin odottamaan tulevaa.

Sä olit ensi hiljaa
mä luulin et multa jotain nyysit
mut sit sait mut raukeemaan.

Sä puhalsit hiljaa,
sait hiukset liikkumaan.
Tiesin, että tästä tulee mukavaa.

Sä koskit mua käteen
mä pelkäsin mitä teet.
Mut hieroitkin kädelläis.

Sä siirryit ylös,
olkapäähän asti.
Kuljetit kättäs ees ja taas.

Sä olit ensi hiljaa
mä luulin et multa jotain nyysit
mut sit sait mut raukeemaan.
 
Sun kätes kulki niskaani
ja hartioilleni.
Mä valmis olin silmät avaamaan.

Hei, älä vielä avaa
sä kuiskasit mulle.
Mä aistit sulle avaan.

Sä olit ensi hiljaa
mä luulin et multa jotain nyysit
mut sit sait mut raukeemaan.

Sä suukotit mun korvaa
mä hetken pelästyin,
mut sä pidit kättäs kii.

En tienyt mitä tehdä
mut sä vaistosin sen niin
sanoit mulle, sulkeudu aatoksiin.

Sä olit ensi hiljaa
mä luulin et multa jotain nyysit
mut sit sait mut raukeemaan.
 
Sä siirryit mun taakse
ja otit kovaa kii.
Tiesin sinuun luottaisiin.
 
Kallistu taakse tähän
sä kuiskit korvaani
Ja oloni ois kuin taivaisiin.

Sä olit ensi hiljaa
mä luulin et multa jotain nyysit
mut sit sait mut raukeemaan.
 
Ole tässä hiljaa
ja minuun nojaudu.
Luota että olen tässä.
 
Mun hyvä oli olla
en epäröinyt niin.
Miks ystäviin siis luotettiin.
 
Sä olit ensi hiljaa
mä luulin et multa jotain nyysit
mut sit sait mut raukeemaan.
 
Me oltiin ihan hiljaa
sit pyysit kääntymään.
Avaa silmät, me ollaan tässä.
 
Me toisiamme katseltiin,
suukoin palkittiin,
On niin hyvä olla tässä. <3 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos sinulle!