8. heinäkuuta 2026

Yötaivaan lintu

Mmmm...
mmm...
Laitoit siteen silmiini,
otit käsistäni kiinni.
Annoit pienen suudelman huulilleni
ja kuiskaisit näyttäväsi maailman.

Tartuit käsistäni kiinni,
otit mukaasi minut.
Tunsin viileän tuulen,
veit ulos minut.

Köydet jalkojeni ympärille kiedoit,
köydet nilkkoihini solmit.
Käteni selän taakse laitoit,
ne ranteista yhteen solmit.

Kiedoit köydet ympärille vartaloni,
tunsin köysien tiukkuuden.
Pidit huivin silmilläni,
voin vain aistia pimeyden.

Nostit köysin ilmaan minut
ja pyöritit minua.
Sitten minulle kuiskasit,
oletko valmis katsomaan?

Vastasin kyllä hymyllä,
 mikä odottaisi minua.
Kosketit ensin kämmenellä,
sitten avaten huivia.

Ylläni oli vyö tähtitaivaan,
kirkkaana linnunrata.
Olin kuin lintu yötaivaan,
lentäen kohti tähtitaivasta.

Kiitos... 



5. heinäkuuta 2026

Minulle ne olivat myös köydet.


Voiko ääneen sanoa,
vai hiljaa anoa.
Että asiat ovat toisin,
erilailla kuin toivoisin.

Läheisyyttä tahdon kokea,
mutta jotenkin olen ollut sokea.
Se mitä on ehkä tavallista,
on mulla erilaista.

Jotkut tahtovat syleilyn,
minä tahdoin toisen hyväilyn.
Ne eivät olleet kädet,
ne olivat köydet.

Toiset tyytyvät hyväilyyn,
minä halusin syleilyn.
Toiselle ne olivat vain kädet,
minulle ne olivat myös köydet.

Halusin, että minut omistetaan,
mutta myös kunnioitetaan.
Siksi haluan hyväilyn,
myös köysien hyväilyn.

Ei riitä minulle halaukset,
haluan myös sitoumukset.
Köysiin minut solmitut,
solmuin minut solmitut.

En ole ehkä tavallinen,
kun tällaista tarvitsen.
Mutta minulle on sitominen,
merkki sitojan luottamuksen.

Ihanaa köysittelyä!

2. heinäkuuta 2026

Antaudun sinulle

 Tartut käteeni kiinni,

viet minut huoneeseen.

Seisotat minut peilin eteen,

käsket minut riisumaan.


En saa kääntää katsettani,

nään vain kuvani peilistä.

Peili on vain ainoa,

joka saa katsoa nyt minua.


Antaudun sinulle,

teen sitä mitä pyydät.

Jos en tee,

 niin kuin käsket.

Puhuu silloin piiskasi sun...


Puet päälleni lateksin,

kirkkaan mustan asun.

Jalkaani saan korkeat korot,

jotka kruunaa asun.


En saa vielä kääntyä,

näen itseni peilistä.

Mutta tunnen sinun läsnäolon,

tiedän katselevasi minua.


Antaudun sinulle,

teen sitä mitä pyydät.

Jos en tee,

 niin kuin käsket.

Puhuu silloin piiskasi sinun...


Nyt saan kääntyä, 

katsoa sinuun.

Kävelen kohti sinua,

korkojen kopinaa kuunnellen.


Tulen sinun eteesi,

otat minun ranteista kiinni.

Kiinnität niihin kahleet,

jotta voisit kiinnittää minut.


Antaudun sinulle,

teen sitä mitä pyydät.

Jos en tee,

 niin kuin käsket.

Puhuu silloin piiskasi sinun...


Viet minut ristiin,

painat selästä minut sitä vasten.

Nostat ranteeni ylös,

ja kiinnität minut kiinni.


Laitat jalkani haralleen

ja kiinnitä niihin kahleet.

Olen kiinni ristissä,

täysin sinun armoilla.


Antaudun sinulle,

teen sitä mitä pyydät.

Jos en tee,

 niin kuin käsket.

Puhuu silloin piiskasi sinun...


Lyöt piiskaasi pakaroilleni,

kenkien korot laskevat iskut.

Hyväilet välin vartaloani,

tiedän että olen sinun.


Otat irti minut rististä,

viet minut vuoteeseen.

Kiinnität kahleet selkäni takaa,

kädet ja jalat yhteen.


Laitat suuhuni suupallon,

ja kaadat minut vuoteeseen.

Nautit näystä,

kun kiemurtelen vuoteessa.


Antaudun sinulle,

teen sitä mitä pyydät.

Jos en tee,

 niin kuin käsket.

Puhuu silloin piiskasi sinun...

uuu...


Biisi Suno

30. kesäkuuta 2026

Olen ajasta irti!

 Sido mut, sido mut
köysin tiukkaan.
Solmi köydet, solmi köydet,
etteivät pääse aukeamaan.
Silmilleni, silmilleni,
laita huivi silmilleni...

Vaikka kiinni oon,
enkä pääse tästä irti.
En silti tahdo pakoon,
olen ajasta irti.

Nosta mut, nosta mut,
laita köysiin riippumaan.
Pyöritä mua, pyöritä mua,
laita mut liikkumaan.
Laita mulle, laita mulle,
köydet kuiskaamaan...

Vaikka kiinni oon,
enkä pääse tästä irti.
En silti tahdo pakoon,
olen ajasta irti.

Tässä mä oon,
ilman mitään paineita.
Mitä arki laittaa mulle jonoon,
on mulle nyt vain laineita.

Kun olen köysiin,
sidottu.

24. kesäkuuta 2026

Kehtaisiko kysyä, vai vanilijana pysyä?



Kehtaisiko kysyä,

vai vanilijana pysyä?

Voisiko toi sitoa,

saisin köysistä pitoa?


Olen jo kauan tuntenut,

että jokin ei ole toiminut.

Niinkuin oisin halunnut, 

mutta mitään siitä en ymmärtänyt.


Tietoa piti hakea,

enkä aina osannut kysyä.

Voisiko olla jokin voima,

joka olisi sekä mahti, että turva.


Olisi joku,

joka sitoisi.

Ottaisi kiinni ja

veisi tahtoni,

mutta olisi...

minun turvani.


Sitoisitko minut...?