Pauliina oli taas työssään kiireinen, töitä oli ihan riittämiin. Päälimmäisenä oli erään huonekalufirman mainokset tv:hen ja lehteen. Piti taas saada mainosta molempiin medioihin.
Pauliina oli ottamassa tulosteita, kun hänen assistenttinsa tuli hänen juttusilleen. "Hei, miten näiden kuvien kanssa, halutako katsoa näitä vai laitetaanko eteenpäin?": kysyi assistentti. "Laita vaan eteenpäin, saadaan asiakkaalta pian kommentteja kuvista.:"Pauliina vastasi. "Okei, tehdään niin, skannaan ne heti asiakkaalle.:sanoi assistentti ja laittoi kuvat skanneriin. Pauliina jäi hetkeksi katsomaan ja hänen katseensa kiinnittyi assistentin ranteisiin. "Oletko loukannut ranteesi?": Pauliina kysyi. "Ee-en!:huudahti assistentti ja punastui hieman. Hän yritti peittää paidan hihalla ranteitaan, mutta ne eivät juuri peittyneet. "Oletko satuttanut jossakin?:"Pauliina kysyi. Assistentti kuiskasi hiljaa Pauliinalle:" Mieheni on shibari sitoja, ja hän sitoo minua." Pauliina oli hieman hämillään, mutta assistentti selitti asiaa, että he ovat sopineet siitä ja hän toivoo, ettei silti juttu levisi tästä. Pauliina nyökkäsi ja asteli takaisin työhuoneeseensa.
Päivä oli taas päätöksessään ja sulki tietokoneensa ja puki takkiaan päälle. Hän asteli ulko-ovea kohti ja toivotteli hyvää illan jatkoa, keitä vielä paikalla oli. Hän asteli autoonsa ja ajeli kotiaan. Kotonaan, hän riisui työasunsa ja vaihtoi mukavaan oloasuun ja asteli sohvalle. Pauliina jäi miettimään mitä se shibari tarkoittaa ja hän nappasi puhelimensa ja laittoi hakukenttään shibari. Esiin tuli kuvia köysistä, solmuista ja sidotuista vartaloista. Hän ensi kauhisteli kuvia, mutta katsottuaan pitempään, Pauliina tajusi, että kyseessä oli henkilöiden halu kokea sidontaa.
Pauliina laittoi puhelimen sivuun ja suuntasi kohti makuuhuonetta. Päivän työt kiersivät ajatuksissa, mutta sinnikkäästi Pauliina asettui vuoteeseensa ja sulki silmänsä ja vaipui uneen....
...Unessa Pauliina asteli pimeässä käytävässä. Ainoat äänet olivat hänen hengityksensä ja kenkien kopina. Hän tunsi olevan eksynyt, tietämättä mihin hän on menossa. Silti hän jatkoi kävelyään. Hän saapui oven luo, joka oli raollaan. Pauliina avasi sen varovasti ja kurkisti huoneeseen. Hän ei nähnyt ketään huoneessa, vain pieni valo loisti katossa. "Tule vain tänne.":kutsui ääni jostain. Pauliina pysähtyi paikalleen ja yritti katsoa mistä ääni tuli ja kuka se oli. "Tule vaan tänne, älä pelkää.": sanoi ääni tyynen rauhallisesti. Pauliina asteli hiljalleen kohti ääntä. Häntä vastaan tuli iso hahmo pimeässä. "Älä pelkää, en tahdo sinulle pahaa. Seuraa vain minua.":hahmo sanoi ja kääntyi ympäri. Pauliina epäröi, mutta lähti seuraamaan hahmoa.
Molemmat saapuivat isoon huoneeseen, jossa oli karvainen matto ja kynttilät eri puolella huonetta. Hahmo tarttui Pauliinaa kädestä ja talutti hänet hänet keskelle mattoa. "Asetu polvillesi siihen matolle": hahmo sanoi rauhalliseen, mutta silti käskevästi. Pauliina asettui matolle. Hän katseli ympärilleen, mutta pian hänen silmiensä eteen sidottiin liina. Pauliina hämmentyi, mutta jäi odottamaan mitä tapahtuisi.
Hahmo kuiskasi Pauliinan korvaan hiljaa:" Älä pelkää, en tee sinulle pahaa." Pauliina sävähti ääntä, mutta odotti jännittyneenä mitä seuraavaksi tapahtuisi. Hahmo tarttui Pauliina oikea käden ranteesta ja veti sen selän taakse. Pian siihen kierrettiin pari kierrosta köyttä ja solmu. Hahmo tarttui vasempaan käteen ja veti sen myös selän taakse ja siihenkin ranteeseen kiertui pari kierrosta köyttä ja solmu. Hahmo odotti hetken ja sitoi molemmat ranteet yhteen selän taakse. Pauliina yritti saada käsiään irti, mutta se oli jo myöhäistä.
Hahmo otti Pauliinan hellään, mutta tiukkaan syleilyyn. Sitten hahmo irroitti otteensa ja alkoi kiertää köyttä Pauliina vartalon ympäri siten, että kädet jäivät tiukasti kiinni vartaloon. Pauliina yritti hieman liikkua, mutta ainostaan jalat olivat vapaana.
Hahmo tarttui Pauliinan vartaloon ja taivutti ensin voimakkaasti mutta sitten hidastaen taaksepäin ja asetti Pauliinan makuuasentoon. Koska Pauliinalla oli side silmillä hän ei nähnyt mitään. Hahmo asettui Pauliinan eteen ja siveli rauhallisesti Pauliinan jalkoja. Yhtäkkiä hän tarttui Pauliinaa nilkoista ja levitti ne erilleen.
Hahmo kiersi molempien nilkkojen ympäri parikierrosta köyttä ja teki solmun molempiin nilkkoihin. Sen jälkeen hän veti jalat takaisin yhteen ja kiersi köydet molempien nilkkojen ympäri. Hahmo nosti Pauliinan jalat ilmaan ja alkoi kiertää köysiä Pauliinan molempien jalkojen ympäri tehden solmuja joka kierrokselle. Pian Pauliina tunsi, ettei hän päässyt liikkumaan olleenkaan. Häneen halusi päästä pois... "Ei, Ei, Ei!": Pauliina huusi ja hän heräsi unestaan. Unessa lakana oli kiertynyt hänen jalkojensa ympäri ja siksi hän tunsi jääneensä kiinni.
Seuraavana päivänä Pauliina tapasi assitenttinsa käytävällä. "Näin ihmeellistä unta, olin sidottuna köysiin:" Pauliina kertoi unestaan. Assistentti päästi pienen hymyn ja kuiskasi Pauliinalle. "Haluaisitko todella tulla sidotuksi?" Pauliina hymyili hieman arastellen:"Ehkä...milloin?"
