16. syyskuuta 2018

Syksy

Valot katuvalojen on ainoa loiste
kun ikkunasta ulos katselen.
On kadonnut horisonttiin se paiste
kun sinua päivältä muistelen.

Ei ollut tää hetki meille
kun erotti toisemme.
Olisi toivottu aikaa ihmeille,
jotta olisi täyttänyt toiveemme.

Täytyi sinun pois lähteä,
ja minun jäädä tänne.
Halusit seurata tähteä,
kun minä halusin tähden tänne.

Siksi katson katuvaloa,
se pysyy paikoillaan.
Vaan kun tähti luo valoa,
tiedän sinun olevan matkallaan.

Vaikka kyynel poskellani virtaa
tiedän että tämä on oikein.
Se ei sopinut sinun pirtaan,
että sinut minuun vein.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos sinulle!